perjantai 16. syyskuuta 2016

33. Liittoutuneet (21-73)

Vuosia sitten San Diego State University yliopiston professori ja "maltillinen muslimi" Khaleel Mohammed sanoi minusta näin: "Hän siteeraa Koraanin jakeita väärin, jättää huomiotta asiayhteyden sekä valehtelee häpeämättömästi." Koska en siteeraa Koraania väärin enkä jätä asiayhteyttä huomiotta tai valehtele häpeämättömästi, otin häneen yhteyttä ja pyysin häntä esittämään todisteita tai vetämään sanansa takaisin. Hän vastasi: "Pysyn kannassani häpeämättömästä valehtelusta, erityisesti sen jälkeen kun sain käsiini materiaalia, jossa väitit Muhammedin naineen oman miniänsä, ja muuta sellaista."

Useita vuosia sitten väittelin FreedomFest:ssä kirjan Muhammad: Prophet of God -kirjan kirjoittajan professori Daniel C. Petersonin kanssa. Tohtori Peterson on kelpo mies ja huolellinen tutkija. Luin hänen kirjastaan sivuilta 167-168 kuvauksen Muhammedista ja hänen miniästään Zainabista ja tarina oli hyvin saman kaltainen kuin kerron tässä tai kirjassani Totuus Muhammedista: Muhammad "oli rakastunut" Zainabiin; hänen adoptoitu poikansa Zaid tarjoutui "luovuttamaan vaimonsa Profeetalla, jos tämä niin haluaisi", mutta Muhammed kieltäytyi; sitten Muhammed sai taivaallisen ilmestyksen ja ilmoitti: "Kuka lähtee kertomaan Zainabille hyvät uutiset, että Jumala on antanut hänet minulle vaimoksi?"; ja nyt "Zaid ei ollut enää Muhammedin oikea poika huolimatta aikaisemmasta muodollisesta adoptiosta".

Selvästikin professori Peterson on alentunut tasolleni "häpeämättömäksi valehtelijaksi".

Professori Petersonin kirjan esipuheen kirjoittaja sanoo, että hän "on lähestynyt aihettaan etevänä tutkijana". Hän sanoo, että kirja itsessään on "ihailtava" ja se on "tervetullut lisä uskonnolliseen ja islamia käsittelevään tutkimukseen", ja toteaa lopuksi: "suosittelen tätä kirjaa mitä lämpimämmin".

Kuka oli tämä kirjoittaja? Khaleel Mohammed.

Itse asiassa tämä pahamaineinen sattumus, missä Muhammed otti vaimokseen entisen miniänsä Zainabin, on kaukana "häpeämättömästä valheesta", sillä se on hyvin tunnettu ja paljon keskusteltu aihe islamilaisessa traditiossa.

Vallihaudan taistelun aikana Muhammedin luottamus Allahiin säilyi, vaikka tilanne näytti pahalta muslimien kannalta. Allah käskee muslimien seurata hänen esimerkkiään, sillä hän on "erinomainen esikuva" (jae 21). Tämä on perusta Muhammedin erityiselle asemalle islamissa korkeimpana esikuvana. Muqtedar Khan Center for the Study of Islam and Democracy -järjestöstä selittää:

Kenelläkään uskonnollisella johtajalla ei ole ollut niin suurta vaikutusta seuraajiinsa kuin Muhammedilla (Rauha hänelle), islamin viimeisellä profeetalla...Ja Muhammed on Jumalan viimeisenä lähettiläänä vertaansa vailla mitä tulee ilmestykseen - Koraaniin - ja perinteeseen. Jopa siinä määrin, että hänen sanansa, tekonsa ja hiljaisuutensa (kun hän näki, mutta ei kieltänyt) tulivat muslimeille riippumattomaksi islamin lain lähteeksi. Muslimit eivät hartauden harjoituksessaan ainoastaan tottele vaan pyrkivät myös seuraamaan ja jäljittelemään Profeettaansa kaikilla elämän aloilla. Niinpä Muhammed on sekä jumalallisen lain välittäjä että sen lähde.


Allah näyttää olevan joskus kovin innokas myöntymään profeetan toiveisiin. Jakeissa 28-35 Allah käsittelee Muhammedin vaimoja kehottaen näitä säädyllisyyteen ja hurskauteen. Jakeet 36-37 viittaavat sitten yhteen Muhammedin profeetan uran huonomaineisimmista tapahtumista. Zainab bint Jahsh oli naimisissa Muhammedin adoptoidun pojan Zaid bin Harithan kanssa. Tafsir al-Jalalaynin mukaan Muhammed pyysi Zainabin kättä Zaidin puolesta; Zainab ja hänen veljensä eivät halunneet suostua, "sillä he ajattelivat profeetan halunneen itse naida hänet". Mutta lopulta he suostuivat, kun heitä nuhdeltiin sanoen "ei ole oikeauskoisella miehellä eikä naisella valinnan varaa sellaisessa asiassa, jonka Jumala ja hänen sananjulistajansa ovat jo ratkaisseet; kuka ikinä on tottelematon Jumalalle ja Hänen sananjulistajalleen, hän ilmeisesti kulkee harhaan" (jae 36).

Tafsir al-Jalalayn sanoo, että Muhammed "iski silmänsä" Zainabiin "ja rakastui häneen" ja Zaid sen sijaan "menetti kiintymyksensä" ja sanoi Muhammedille: "Haluan erota hänestä." Mutta Muhammed sanoi hänelle: "Pidä vaimosi luonasi ja noudata tarkoin velvollisuuksiasi Jumalaa kohtaan!" (jae 37). Aisha huomautti myöhemmin: "Jos Allahin lähettiläs olisi salannut jotain (Koraanista), tämän jakeen hän olisi salannut" - sillä se osoittaa hänen haluttomuutensa hyväksyä Allahin tahto, että hänen tulisi naida Zainab. Sitten eräänä päivänä Tabarin, ehkä kaikkein arvostetuimman Koraanin selittäjän ja historioitsijan mukaan, Muhammed meni Zaidin talolle ja tapasi Zainabin pukeutuneena ainoastaan alusvaatteisiinsa. Muhammed kiirehti pois mumisten "Kunnia Kaikkivaltiaalle Jumalalle! Kunnia Jumalalle, joka kääntää sydämet!"

Tabari sanoo, että pian sen jälkeen Muhammed puheli Aishan kanssa, kun "pyörrytys valtasi hänet". Sitten hän hymyili ja kysyi: "Kuka vie Zainabille hyvät uutiset ja kertoo, että Jumala on naittanut hänet minulle?" Sitten hän lausui juuri tulleen Allahin ilmestyksen, jossa häntä moititaan siitä, että hän huolehtii ihmisten puheista ja siksi kieltäytyy naimasta Zainabia (jae 37). Tafsir al-Jalalayn selittää mitä Allah tässä sanoo Muhammedille: "Mutta sinä olit kätkenyt sydämeesi sen, minkä Jumala oli paljastanut, mitä hän oli ilmaissut sinulle rakkaudessasi häntä kohtaan ja sen asian, että naisit hänet mikäli Zaid eroaisi hänestä, ja pelkäsit ihmisiä, jotka sanoisivat 'Hän on nainut poikansa vaimon!', vaikka Jumalaa sinun tulisi pelätä kaikissa asioissa, niinpä ota hänet vaimoksesi äläkä välitä ihmisten puheista."

Tabarin mukaan Aisha sanoi: "Tulin hyvin levottomaksi, koska olin kuullut hänen kauneudestaan ja toisaalta siitä ylevästä asiasta, että Jumala oli järjestänyt hänen avioliittonsa. Sanoin, että hän kyllä leuhkisi sillä meille." Ja Zainab tosiaan leuhki sanoen Muhammadin muille vaimoille: "Teidät naitettiin perheittenne toimesta, mutta minut naitti (profeetalle) Allah Seitsemännestä Taivaasta."

Allah jatkaa Muhammedin puolustamista jakeissa 38-48. Muhammedia ei voi kritisoida siitä minkä Allah on hänet määrännyt tekemään (jae 38). Muhammed on profeettojen sinetti (jae 40); kuten hän itse selitti: "Lähettiläisyys ja Profetia on tullut päätökseensä eikä Lähettiläitä tai Profeettoja enää tule." Muhammed on todistaja, hyvän sanoman tuoja ja varoittaja (jae 45), ja hänen ei tule totella uskottomia (jae 48) - kuten heitä, jotka sanovat hänen tehneen väärin ottaessaan Zainabin vaimokseen.

Allah jatkaa jakeissa 49-52 antamalla avioliittoa koskevia säännöksiä. Mies voi erota vaimostaan, ennen kuin avioliitto on panty täytäntöön (jae 49). Muhammed voi naida naisia, jotka ovat tarjoutuneet hänelle; muilla uskovaisilla ei ole tällaista oikeutta (jae 50). Ikrimah selittää: "Tämä tarkoittaa, että kenelläkään muulla ei ole oikeutta naida naista, joka itse tarjoutuu hänelle; jos nainen tarjoaa itseään miehelle, ei miehen ole lupa naida häntä ellei nainen anna jotakin vastineeksi." Muhammed saa vierailla vaimojensa luona haluamassaan järjestyksessä (jae 51). Kun tämä jae ilmoitettiin, Aisha totesi happamasti Muhammedille: "Minusta tuntuu, että Herra kiirehtii täyttämään kaikki toiveesi ja halusi."

Sen jälkeen Allah vahvistaa Muhammedin ylhäisen aseman (jakeet 53-59). Allah käskee uskovia olemaan ryntäämättä Muhammedin taloon tai viipymästä siellä liian kauan aterian jälkeen, sillä sellainen käytös "vaivaa Profeettaa"; heidän tulee myös puhua hänen vaimoilleen ainoastaan verhon takaa (jae 53). Allah ja hänen enkelinsä siunaavat Muhammedia ja uskovaisten tulee tehdä samoin (jae 56), mutta jotka puhuvat hänestä pahaa, ovat kirottuja tässä ja myös tulevassa elämässä (jae 57). On vakava synti panetella uskovaisia (jae 58). Muhammedin vaimojen ja tyttärien tulee peittää itsensä julkisilla paikoilla (jae 59).

Sitten Allah palaa jakeissa 60-73 tuttuihin aiheisiin. Allah kiroaa teeskentelijät (jae 61) ja uskottomat (jae 64). Ihmiset kysyvät pilkaten milloin Tuomiopäivä tulee (jae 63); helvetissä he tulevat katumaan etteivät totelleet Muhammedia (jae 66) ja pyytävät johtajilleen kaksinkertaista rangaistusta (jae 68). Uskovaisten ei tule pitää niistä, jotka loukkasivat Moosesta (jae 69). Ibn Kathir selittää, että Mooses "oli ujo ja säädyllinen mies, joka ei koskaan näyttänyt paljasta ihoaan ujoutensa vuoksi", mikä sai jotkut juutalaiset väittämään, että "hän pitää itsensä peitettynä, koska hänellä on ihossaan jotain vikaa kuten lepra tai tyrä tai muu vamma." Allah haluaa vapauttaa Mooseksen näistä epäilyistä ja niinpä hän, kun Mooses "oli yksin ja riisui vaatteensa ja laittoi sen kiven päälle ja meni kylpyyn. Kun hän oli kylpenyt, hän kääntyi ottamaan vaatteensa kiveltä, mutta kivi siirtyi ja vei vaatteen mukanaan." Mooses juoksi kiven perässä "kunnes hän törmäsi joukkoon Israelin lapsia, jotka näkivät hänet alasti ja saattoivat nähdä hänen olevan parhaan kaikista Allahin luomista. Niin hän vapautui kaikista häntä vastaan esitetyistä epäilyistä."

Allah tarjosi al-amanahin, luottamuksen, taivaille, maalle ja vuorille, mutta ne kieltäytyivät siitä. Ihminen otti sen, mutta petti luottamuksen - niinpä Allahin on nyt rangaistava tekopyhiä ja uskottomia (jakeet 72-73). [*]


[*] Pimenoffin Koraanin käännös eroaa tässä kohdassa Hämeen-Anttilan käännöksestä, joka puolestaan on yhtenevä tämän Spencerin tekstin kanssa, suom.huom.


Blogging the Qur’an: Sura 33, “The Confederates,” verses 21-73
Liittoutuneiden suura


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti