Islamin perinnetiedon mukaan muslimien profeetta Muhammed sanoi, että Fatiha edelsi jokaista Allahin ilmoitusta Toorassa, Evankeliumeissa ja Koraanissa (Allah on "Jumala" arabiaksi ja sitä käyttävät jumalastaan muslimien lisäksi arabiankieliset kristityt ja juutalaiset). Ja on todellakin niin, että se tiivistää hienosti monet Koraanin ja islamin pääteemoista: Allah on "maailmojen valtias", jota ainoastaan kuuluu palvoa ja johon ainoastaan kuuluu turvautua, ja Hän on jokaisen sielun armollinen tuomari Tilinteon päivänä.
Islamin teologiassa jokainen sana Koraanissa on Allahin puhetta. Jotkut ovat pitäneet outona, että Allah sanoo jotain sellaista kuin "Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle", mutta islamin perinnetieto todistaa, että Allah ilmoitti tämän rukouksen Muhammedille hänen profeetan uransa alussa (joka alkoi vuonna 610 jKr, kun hän sai ensimmäisen ilmestyksen Allahilta enkeli Gabrielin välityksellä - ilmoitus sisältyy nyt Koraanin 96:een lukuun), jotta muslimit tietäisivät miten kuuluu rukoilla.
Fatihan kaksi viimeistä jaetta ovat ne, jotka eniten koskettavat toisuskoisia.
---
Shiia-imaami, Husham al-Husainy, aiheutti polemiikkia vuonna 2007 lainattuaan sitä puheessaan Demokraattien kokouksessa (Democratic National Committee), antaen sellaisen vaikutelman, että hän rukoili kokousväen kääntyvän islamiin. Myöhemmin imaami Yusuf Kavakci Dallasin keskusmoskeijasta lausui Fatihan Texasin senaatissa herättäen samanlaisia ajatuksia.
Kaksi viimeistä jaetta Fatihassa pyytävät Allahilta:
"Ohjaa meidät oikeata tietä, niiden tietä, joiden osana on Sinun mielisuosiosi, ei niiden tietä, jotka ovat Sinun vihasi alaisia, eikä niiden, jotka harhaan eksyvät."
Perinteinen islamilainen tulkinta tästä on, että "oikea tie" on islam - vrt. islamin apologistin John Espositon kirja "Islam: The Straight Path" [Islam: Oikea tie] - kun taas ne jotka ovat "vihasi alaisia" ovat juutalaisia, ja ne, "jotka harhaan eksyvät" ovat kristittyjä.
---
Klassillinen Koraanin kommentaattori Ibn Kathir selittää, että "mainitut kaksi polkua ovat kristittyjen ja juutalaisten polut, asia, josta uskovaisen on oltava selvillä välttääkseen niitä. Uskovaisen polku on totuuden tunteminen ja siinä pysyminen. Juutalaiset hylkäsivät uskonnon harjoittamisen ja kristityt kadottivat totuuden. Tämän vuoksi juutalaiset ovat 'vihan alaisia', mutta 'harhaan eksyminen' kuvaa paremmin kristittyjä."
Ibn Kathirin tulkinta tästä tektsistä ei ole ainut "ääritulkinta". Itse asiassa useimmat muslimikommentaattorit uskovat, että juutalaiset ovat ne, jotka ovat ansainneet Allahin vihan ja kristityt ovat eksyneet harhaan.
Tämä on Ibn Kathirin lisäksi Tabarin, Zamakhsharin, Tafsir al-Jalalaynin, Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbasin ja Ibn Arabin tulkinta. Vastakkaista mielipidettä, mutta ei enemmistöä, edustaa Nisaburi, joka sanoo, että "ne jotka ovat saaneet Allahin vihan, ovat huolimattomia ja ne jotka ovat harhaan eksyneet, ovat kohtuuttomia."
Wahhabisteja kritisoitiin joitakin vuosia sitten, kun he lisäsivät sulkuihin "kuten juutalaiset" ja "kuten kristityt" kyseessä oleviin kohtiin Saudi-Arabiassa painettuihin Koraaneihin.
Jotkut länsimaiset arvostelijat kuvittelivat, että saudit olivat keksineet tämän tulkinnan ja koko idean Koraanin vihamielisyydestä juutalaisia ja kristittyjä kohtaan. Heistä oli uskomatonta, että kaikki maailman muslimit oppisivat ikään kuin itsestäänselvyytenä, että heidän tärkein rukouksensa kiroaa juutalaiset ja kristityt.
Mutta valitettavasti tämä tulkinta on kunnioitettu ja edustaa valtavirtaa islamilaisessa teologiassa. Tulkinnan painaminen sulkuihin käännöksessä tuskin vaikuttaa muslimien asenteisiin, koska arabiankielinen Koraani on kuitenkin aina ja kaikkialla normatiivinen, ja koska monet valtavirran kommentaarit sisältävät ajatuksen, että tässä kritisoidaan juutalaisia ja kristittyjä.
Hurskaat toistavat sen seitsemäntoista kertaa päivässä.
Huomatkaa että en väitä juutalais- ja kristittyjenvastaisen tulkinnan Fatihasta olevan "oikea". Vaikka en uskokaan uskonnollisten tekstien olevan rajattomasti muokattavissa tarkoittamaan mitä tahansa lukija haluaa niiden tarkoittavan, kuten jotkut nähtävästi uskovat, tässä tapauksessa Niburin tulkinta on yhtä kunnioitettava kuin muidenkin: tekstissä itsessään ei ole mitään, mikä erityisesti pakottaisi uskomaan, että siinä puhutaan juutalaisista ja kristityistä. On myös otettava huomioon, että laajassa ja mielikuvituksellisesti nimetyssä 30-osaisessa Koraanin kommentaarissa Fi Zilal al-Qur'an (Koraanin varjossa), 1900-luvun jihad-teoreetikko Sayyid Qutb ei mainitse juutalaisia tai kristittyjä tämän tekstin yhteydessä.
Kuitenkaan islamin idea siitä, että juutalaiset ovat ansainneet Allahin vihan ja että kristityt ovat eksyneet harhaan, ei juonnu yksinomaan tästä tekstinkohdasta. Juutalaiset ovat saaneet "vihaa vihan päälle" (2:87-90) ja kristityt ovat eksyneet harhaan pitäessään Kristusta jumalana: "Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: 'Jumala on Messias, Marian poika'" (5:72).
Hadith, perinnetieto Muhammedin sanoista ja teoista sekä varhaisista muslimeista sisältää myös materiaalia, joka yhdistää juutalaiset Allahin vihaan ja kristityt Hänen kiroukseensa, koska he ovat eksyneet oikealta polulta. (Myös juutalaiset ovat kirottuja Koraanin 2:89 mukaan, ja molemmat ovat kirottuja 9:30 mukaan). Eräs hadith kertoo, että varhainen muslimi, Zaid bin 'Amr bin Nufail tapasi matkoillaan juutalaisia ja kristittyjä oppineita. Juutalainen oppinut sanoi hänelle: "Et omaksu meidän uskoamme, ennen kuin olet saanut osasi Allahin vihasta," ja kristitty sanoi: "Et omaksu meidän uskoamme, ennen kuin olet saanut osasi Allahin kirouksesta." On kai tarpeetonta mainita, että Zaidista tuli muslimi.
Näiden ja samankaltaisten tekstikohtien perusteella ei pitäisi olla yllättävää, että monet muslimikommentaattorit ovat tulkinneet Fatihan viittaavan juutalaisiin ja kristittyihin.
* * *
Tämä kirjoitus on suomennos Robert Spencerin blogista "Blogging the Qur'an: Sura 1, "The Opening"
Avauksen suura: http://www.islamopas.com/koraani/001.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti