Tiesitkö että olet syntynyt muslimina? Niin sanotaan suurassa 7, "Rajamuuri", joka taas kerran sisältää Koraanin raamatullisia tarinoita, jotka kaikki - arvasit oikein! - tuomitsevat vääräuskoisia.
"Rajamuuri" on jälleen Mekan kauden suura ajoittuen suunnilleen samoihin aikoihin kuin kuudes suura: Muhammedin viimeiseen vuoteen Mekassa ennen Hijraa Medinaan. Se alkaa kuten monet muutkin luvut mystisillä arabialaisilla kirjaimilla - joiden merkityksen, näin meille kerrotaan, tuntee yksin Allah. Sen jälkeen Allah käskee Muhammedia olemaan epäilemättä Koraania, koska "tämä Kirjoitus on sinulle ylhäältä lähetetty, - siitä älköön olko huolta povessasi" (jae 2). Lohdutettuaan näin profeettaansa Allah antaa jälleen uuden varoituksen kauheasta tuomiosta (jakeet 3-10), jolloin ne joiden hyvät teot ylittävät heidän pahat tekonsa pääsevät Paratiisiin, mutta muut joutuvat helvettiin koska he "ovat sielunsa kadottaneita ihmisiä, koska suhtautuivat väärin Meidän tunnusmerkkeihimme" (jae 9) - tunnusmerkit ovat ayat eli Koraanin jakeet.
Allah kerskailee: "Kuinka monta kaupunkia olemmekaan hävittänyt! Ja rangaistuksemme kohtasi heidät yöllä tai heidän päivällislepohetkenään" (jae 4). Nämä jakeet jumalallisesta rangaistuksesta eivät välttämättä viittaa salamaniskuun taivaista: Koraani sanoo myös: "Taistelkaa heitä vastaan, Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne" (9:14). Niinpä jihad-terroristit katsovat olevansa Allahin tuomion välikappaleita, tuhoten kaupunkeja ja rangaisten uskottomia Koraanin ohjeiden mukaan.
Seuraavaksi tulee kertomus Saatanasta (jakeet 11-25). Se alkaa Adamin luomisesta ja Allahin käskystä enkeleille kumartaa tätä uutta luomustaan. Hadithin mukaan Muhammed kertoo meille, että kun Allah loi Adamin, hän teki hänestä 60 kyynärän pituisen - se on noin 30 metriä. "Ihmiset", hän sanoi, "ovat pienentyneet Adamin luomisesta lähtien" (Sahih Bukhari 4.55.543). Muhammed kuitenkin kertoo meille, että ne, jotka saapuvat ensimmäisinä Paratiisiin, ovat Adamin kokoisia: "Ensimmäinen paratiisiin saapuvat ihmiset loistavat kuin täysikuu ja ne jotka tulevat heidän jälkeensä loistavat kuin taivaan kirkkaimmat tähdet. He eivät virtsaa, tyhjennä suoltaan, sylje tai eritä limaa nenästään. Heidän kampansa ovat kultaa ja heidän hikensä tuoksuu myskiltä. He käyttävät hienoja hajusteita. Heidän vaimonsa ovat huureja. He kaikki näyttävät ja ovat olemukseltaan kuin heidän isänsä Adam, kuudenkymmenen kyynärän pituisia." (Sahih Bukhari 4.55.544). Hän ei selitä miksi he hikoilevat vaikka eivät syljeskele eivätkä virtsaa. Huurit ovat tietysti Paratiisin tarunomaisia neitsyitä.
Saatana kieltäytyi kumartamasta Adamia (jae 11; tämä kerrotaan myös jakeessa 2:34). Kun Allah kysyy syytä, hän vastaa ylpeästi: "Minä olen parempi kuin hän; Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinä olet luonut savesta" (jae 12). Ibn Kathir selittää, että Saatana erehtyi. Hän sanoo, että Saatana "menetti toivonsa saavuttaa Allahin armoa", koska "hän teki tämän virheen, kirotkoon Allah hänet, väärän rinnastuksensa vuoksi. Hänen väitteensä, että tuli olisi korkea-arvoisempaa kuin savi on väärin, koska savessa on viisautta, pidättyvyyttä, kärsivällisyyttä ja varmuutta, savessa kasvit kasvavat, kukkivat, lisääntyvät ja tuottavat hyvää. Sitä vastoin tuli on polttavaa, holtitonta ja kiireistä. Siksi Shaytanin [Saatana] alkuperä johti hänet epäonnistumaan kun taas Adamin alkuperä johti hänet palaamaan Allahin tykö katuvana, nöyränä, tottelevaisena ja alamaisena Hänen käskyilleen, myöntäen virheensä ja etsien Allahin anteeksiantoa." Allah karkottaa Saatanan - useimpien kommentaattoreiden mukaan Paratiisista - mutta myöntää lisäaikaa, jonka Saatana sanoo käyttävänsä houkutellakseen muslimeja pois oikealta tieltä (jakeet 16-17).
Mikä Saatana sitten on? Se on epäselvää. Allah asettaa hänet tässä enkeleiden joukkoon (jae 11) kuten myös muualla Koraanissa (2:34, 15:28-31, 20:116, 38:71-74). Allah sanoo myös, että "Hän oli dzinni" (18:50). Enkelit "eivät ole tottelemattomia Jumalan käskyille, vaan tekevät mitä heille on määrätty" (66:6). Jinneistä sen sijaan sanotaan: "heillä on sydämet, joilla he eivät ymmärrä, heillä on silmät, joilla he eivät näe, ja heillä on korvat, joilla he eivät kuule; he ovat karjan kaltaisia, ei, he kulkevat vielä pahemmin harhaan; he ovat välinpitämättömiä" (7:179).
Tässä on ongelma. Jos Saatana on enkeli, kuinka hän voi olla tottelematta Allahia? Mutta jos hän on jinni, niin miksi Allah moittii häntä suurassa 7 ja samankaltaisissa kohdissa sellaisten käskyjen noudattamatta jättämisestä, jotka annettiin enkeleille eikä jinneille? Tämä on johtanut nerokkaisiin selityksiin kautta islamin historian. Tafsir Al-Jalalayn sanoo, että Saatana oli "jinnin isä, joka oli enkeleiden keskuudessa". Muhammad Asad samastaa jinnit enkeleihin, mutta se on ristiriidassa Koraanin niiden jakeiden kanssa, jotka sanovat, että enkelit eivät ole tottelemattomia. Nykyinen islamin apologisti Zakir Naik väittää, että vaikka Saatana oli enkeleiden joukossa, häntä ei koskaan varsinaisesti kutsuttu enkeliksi, joten tässä ei ole ristiriitaa. Hänen mukaansa Saatana oli joka tapauksessa vastuussa käskyn noudattamatta jättämisestä, koska Allah tarkoitti käskyn koskemaan kaikkia - sekä enkeleitä että Saatanaa. Tässä tulkinnassa on monia ongelmia.
Sitten Allah kertoo Adamin ja Evan kiusauksista, heidän lankeemuksestaan ja karkottamisestaan puutarhasta (jakeet 19-25). Hän kehottaa Adamin lapsia noudattamaan Allahin käskyjä ja tunnusmerkkejä (ayat) ja välttämään syntiä (jakeet 26-41). Hän kertoo "paratiisin asukkaiden" ja "tulen asukkaiden" keskustelusta (jakeet 42-50). Paratiisin asukkaat osoittavat, että Allahin lupaukset ovat toteutuneet (jae 44); tulen asukkaat pyytävät paratiisin asukkaita: "Vuodattakaa ylitsemme vähän vettä tai jotakin muuta, mitä Jumala on suonut teille!", mutta paratiisin asukkaat vastaavat: "Jumala on totisesti kieltänyt sen uskottomilta" (jae 50). Allah muistuttaa uskovia, että heidän on kiitettävä ja toteltava häntä (jakeet 51-58).
Seuraavaksi Allah kertoo tarinoita joistakin profeetoista (jakeet 59-95); Nooa (59-64); Raamatun ulkopuoliset Huud (65-72) ja Saalih (73-79); Loot (80-84); ja vielä toinen Raamatun ulkopuolinen profeetta Soeib (85-95). Kaikissa näissä kertomuksissa on sama kaava: profeetta varoittaa kansaa, jonka luokse heidät on lähetetty, samanlaisella kielenkäytöllä kuin Muhammed ja heidät torjutaan samalla tavalla kuin Muhammedkin on torjuttu niiden toimesta, joita Koraanissa kutsutaan teeskentelijöiksi ja uskottomiksi. Esimerkiksi Soeib sanoo Midianin ylimieliselle kansalle: "Sepittäisimmehän siten valheen Jumalasta, jos palaisimme teidän uskontoonne Jumalan pelastettua meidät siitä. Me emme palaa luoksenne vaan teemme niin kuin Jumala tahtoo" (jae 89) - samalla tavalla kuin Allah sanoo aikaisemmin Adamin lapsille: "Kuka tekee enemmän väärin kuin se, joka sepittää valhetta Jumalasta tai vääristelee Hänen tunnusmerkkinsä?" (jae 37).
Lootin tarinassa on jälkiä Raamatun Sodoman ja Gomorran tapauksesta Lootin sanoessa kansalleen: "Totisesti ryhdytte himossanne miehiin mieluummin kuin naisiin. Te olette irstasta väkeä" (jae 81). Allah varoittaa taas tuhosta, joka kohtaa kaupunkeja, jotka torjuvat hänet (jakeet 96-102) - vaikka heidän epäuskonsa on Allahin tekoja: "Nämä ovat kaupungit, joiden tarinan Me olemme kertonut sinulle, Muhammed. Heidän lähettiläänsä tulivat heidän luokseen tuoden selvät todistukset, mutta he eivät kyenneet uskomaan siihen, minkä he ennen olivat vääräksi väittäneet. Niin sulkee Jumala epäuskoisten sydämet" (jae 101). Jos hän oli sulkenut heidän sydämensä, miten he olisivat voineet uskoa vaikka olisivat halunneetkin?
Suomennettu Robert Spencerin blogista Blogging the Qur’an: Sura 7, “The Heights,” verses 1-102
Rajamuurin suura: http://www.islamopas.com/koraani/007.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti